Vapaa tahto

Yleistä keskustelua mielenterveysaiheista

Valvoja: eBeta

Vapaa tahto

ViestiKirjoittaja elollinen » 30 Heinä 2016, 18:16

Aloitan uuden ketjun aiheesta"Vapaa tahto. Siirrän tähän viestini, jotka Letten mielestä olivat pilaamassa toista ketjua.

Kirjoittaja elollinen » 29 Heinä 2016, 15:50

Lette kirjoitti:
Ihmisen psyykessä on olemassa kolme kerrosta: Syvimmällä on hyvyys, rakkaus. Uloin kerros on ihmisen psykopatologia ja näiden kerroksien välissä on vapaa tahto. Tämä on Länsimäisen kulttuurin näkemys, pohjautuu Sokrateen ja Kristinuskon näkemykseen. Vapaa tahto on olemassa. Voit esimerkiksi valita mitä vastaat palstalle. Onko ihmisen tahto täysin vapaa, on toinen asia. Mielestäni se ei ole.


On olemassa muitakin näkemyksiä, kun Sokrateen ja Kristinuskon. Mikään niistä ei ole enemmän oikea tai väärä, ne ovat eri koulukuntien näkemyksiä.
Vapaa tahto määritellään monella tavoin ja sen olemassa olosta käydään jatkuvasti
kiivasta keskustelua
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa_tahto
Vapaa tahto
Vapaa tahto on ihmisen kyky tehdä harkittuja valintoja. Voidaan katsoa, että vapaata tahtoa ei ole deterministisessä, täysin sitovien lainalaisuuksien määräämässä maailmassa, tai pelkän sattuman seurauksena syntyneissä valinnoissa. Vapaan tahdon olemassaoloa on filosofiassa pohdittu jo antiikin ajoista lähtien, ja sitä pohditaan filosofian lisäksi psykologiassa ja neurotieteissä edelleen


Mielenkiintoinen vapaata tahtoa käsittelevä osa-alue on Prohairesis
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prohairesis
Prohairesis tai proairesis (m.kreik. προαίρεσις; harkitseva valinta, harkittu halu, tahto) on stoalaisen filosofian keskeisiä käsitteitä. Se tarkoittaa rationaalista kykyä hyväksyä tai hylätä ulkoisia vaikutelmia. Käsitteellä on keskeinen merkitys stoalaisen etiikan kannalta: olemme moraalisesti vastuussa ainoastaan niistä asioista, jotka ovat meidän vallassamme, ja stoalaisuuden mukaan ainoa asia, joka on meidän vallassamme, on oma prohairesiksemme.
Filosofisena terminä prohairesis on peräisin Aristoteleen teoksesta Nikomakhoksen etiikka.Hänellä se tarkoitti valintaa, joka on ”vallassamme oleviin asioihin kohdistuva harkittu halu”. Stoalaisuuteen termin toi Epiktetos.


Onko vapaa tahto vain ihmisen mielessä syntynyt käsite vai tietoisuuden tuottama "mielentila?"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mielenfilosofia
(--)
Mielenfilosofiset ajatukset liittyvät useisiin inhimilliselle elämälle keskeisiin puoliin. Eräitä esimerkkejä ovat ajatukset minuudesta ja vapaasta tahdosta,havaitsemisen, tunteiden ja muistin luonne, sekä kuoleman luonne ja kysymys siitä, onko se kaiken loppu. Minuuteen liittyvät muun muassa kysymykset siitä, mikä henkilö todella on ja mistä hänen identiteettinsä koostuu.

(--)
Vapaa tahto
Vapaan tahdon ongelma on vanha kysymys, jota aikaisemmin on pohdittu muun muassa teologisista näkökulmista. Nykyaikaisessa mielenfilosofiassa kysymys on herännyt uudelleen ennen kaikkea siksi, että materialistinen determinismi haastaa sen olemassaolon. Tällaisen näkemyksen mukaan luonnonlait määräävät täydellisesti materiaalisen maailman tapahtumien kulun. Henkiset tilat, ja samalla tahto, olisivat materiaalisia tiloja, mistä seuraa, että inhimillinen käyttäytyminen ja päätöksenteko olisivat kokonaisuudessaan luonnonlakien määräämiä. Jotkut vievät tämän päättelyn vielä askelen pidemmälle: ihmiset eivät voi päättää itse, mitä he haluavat ja tekevät. Seurauksena vapaata tahtoa ei ole olemassa.

(--)
Tämän johtopäätöksen hylkäävät muun muassa kompatibilismin kannattajat. Kompatibilistit ehdottavat, että kysymykseen ”olemmeko vapaita?” voidaan vastata vasta kun termin ”vapaa” merkitys on määritelty. ”Vapaan” vastakohta ei ole ”kausaalisesti aiheutettu” vaan ”pakotettu”. Siksi vapautta ei voida samaistaa epädeterminismiin. Vapaa teko on sellainen, jossa toimija olisi voinut tehdä toisin jos olisi valinnut toisin. Tässä merkityksessä henkilö voi olla vapaa vaikka determinismi olisikin totta. Muun muassa David Hume kannatti kompatibilismia. Nykyfilosofiassa näkemystä on kannattanut muun muassa Daniel Dennett,ja kaksoisaspektiteorian näkökulmasta Max Velmans.
On kuitenkin monia inkompatibilismin kannattajia, jotka hylkäävät edellä esitetyn näkemyksen, koska he katsovat tahdon olevan vapaata vahvemmassa merkityksessä, jota he kutsuvat libertarianismiksi. Nämä filosofit katsovat, etteivät maailman tapahtumat ole kokonaan luonnonlakien määräämät: ainakaan vapaan tahdon ei tarvitse olla, ja siksi se on potentiaalisesti vapaa. Merkittävin inkompatibilisti historiassa on ollut Immanuel Kant, ja nykyään sitä ovat kannattaneet muun muassa Peter van Inwagen ja Robert Kane. Inkompatibilismin vastustajat syyttävät sen kannattajia sopimattoman vapauden käsitteen käytöstä. He katsovat, että jos vapaata tahtoamme ei määrää mikään, silloin haluamme sitä mitä haluamme pelkästään puhtaan sattuman ansiosta — ja jos haluamme jotain vain sattumalta, silloinkaan emme ole vapaita. Joten jos tahtoamme ei määrää mikään, emme ole vapaita



Vapaa tahto on monimuotoinen käsite ja sen merkitys riippuu siis paljolti siitä, tarkastellaanko asiaa psykologiselta , uskonnoilliselta vai filosofiselta kannalta.

Toisaalta kun sanotaan aivojen olevan tietoisuuden keskus, voiko vapaa tahto syntyä tiedostamatta vai tietoisesti?
Onko se silloin vapaa, jos mielemme johdattelee tahtoamme johonkin tiettyyn suuntaan?
"Pitäisi olla tikka. Saisi elantonsa takomalla päätään puuhun.:)"
Avatar
elollinen
Peruskäyttäjä
 
Viestit: 2807
Liittynyt: 30 Elo 2011, 15:36

Paluu Yleistä mielenterveydestä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa